Useimmat meistä uskovat olevansa hyviä kuuntelijoita. Pidämme suumme kiinni toisen puhuessa. Nyökkäämme. Odotamme omaa vuoroamme. Mutta puhumisen odottamisen ja todellisen kuuntelemisen välillä on suuri ero. Aktiivinen kuuntelu ei ole tekniikka, jonka opit kurssilla ja jonka sitten "hallitset". Se on tapa olla läsnä, joka vaatii harjoittelua, kärsivällisyyttä ja aitoa uteliaisuutta sinua vastapäätä olevaa toista ihmistä kohtaan.
Mistä aktiivisessa kuuntelussa todella on kyse
Psykologi Carl Rogers, yksi humanistisen psykologian perustajista, kuvaili aktiivista kuuntelua yhdeksi voimakkaimmista teoista, jonka ihminen voi tehdä toista kohtaan. Hän kutsui sitä "empaattiseksi ymmärtämiseksi" — kyvyksi astua toisen sisäiseen maailmaan kadottamatta itseään. Kyse ei ole ongelman ratkaisemisesta. Kyse ei ole oikean neuvon antamisesta. Kyse on siitä, että toinen saa tuntea itsensä nähdyksi ja kuulluksi tavalla, joka on harvinainen ja syvästi inhimillinen.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että asetat oman asialistasi hetkeksi sivuun. Et esitä kysymyksiä ohjataksesi keskustelua itsellesi sopivaan suuntaan. Et keskeytä — et edes hyvillä aikomuksilla. Annat taukojen olla. Ja ennen kaikkea: kuuntelet sitä, mikä piilee sanojen alla. Mitä tämä ihminen todella tuntee? Mitä he yrittävät kertoa minulle, mihin heillä ei ehkä vielä ole sanoja?
Mikä usein on tiellä
Se on helpommin sanottu kuin tehty. Viestintätutkimus osoittaa, että keskeytämme toisemme keskimäärin jo 17 sekunnin jälkeen. Olemme nopeita täyttämään hiljaisuuden. Olemme nopeita yhdistämään toisen kertoman omiin kokemuksiimme — ja yhtäkkiä keskustelu on vaihtunut raiteelta toiselle. Se ei ole pahantahtoista. Se on inhimillistä. Mutta se voi jättää toiselle tunteen, ettei hän oikein tullut kuulluksi.
Läheisissä suhteissa se voi tuntua erityisen vaikealta. Kun kumppanisi kertoo jostakin, joka sattuu, oma levottomuutesi aktivoituu. Haluat korjata. Haluat auttaa. Mutta joskus suurin apu on sanoa: "Kuulen sinut. Kerro lisää." Se vaatii, että siedät oman epämukavuutesi — ja se on itse asiassa yksi rakkaimmista asioista, joita voit tehdä.
Yksinkertainen harjoitus, jonka voit kokeilla tänään
Seuraavassa tärkeässä keskustelussa kokeile tätä: Anna toisen puhua loppuun — aivan loppuun asti. Odota muutama sekunti ennen kuin vastaat. Ja muotoile omin sanoin, mitä olet kuullut, ennen kuin jaat oman mielipiteesi. Jotain niin yksinkertaista kuin: "Eli se mitä kuulen sinun sanovan on..." voi muuttaa koko keskustelun dynamiikan. Se viestii, että olit todella läsnä. Että et vain odottanut omaa vuoroasi.
Aktiivinen kuuntelu ei ole väline keskustelujen "voittamiseen" tai paremman kuvan antamiseen itsestäsi. Se on lahja, jonka annat — toiselle, ja itse asiassa myös teidän suhteellenne kokonaisuutena.
Milloin viimeksi tunsit, että sinua todella kuunneltiin? Ja mitä se merkitsi sinulle?
AIA knows these theories and can help you understand them in your own situation.
Open AIA →